Hyvä minä!

On käsittämätöntä, kuinka kaksi pientä sanaa riemastuttavat. Joku näkee aherrukseni, kannustaa, kuulen oman nimeni. 

Rapakunnosta kympin lenkille

Sohvaperunan kuntokoulu alkaa pienistä parin minuutin pyrähdyksistä. Tavoitteena on selvittää kymmenen kilometrin matka 11 viikon eli seitsemänkymmentäseitsemän päivän kuluttua aloittamisesta. Valmiiksi mietitty treeniohjelma sisältää välipäiviä ja taulukosta löytyy kannustavia kommentteja. Hahaa, kuka lähtee kanssani keväällä juoksemaan Naisten kympin?

Mutta matka maaliin on pitkä, aika matelee, harjoitella pitäisi joka viikko. Läkähdyn jo lenkkareiden etsimisestä kenkäkasasta. Syke nousee ennen alkuverryttelyä ja useimmiten tai oikeastaan en vielä kertaakaan ole lähtenyt lämpimin lihaksin kohti liikuntahaastetta.

Tämän takia läski ei lähde lenkille

Aluksi keksin syitä, miksi en juoksisi. Ulkona oli kylmä tai aurinko paistoi kuumasti. Lenkkipolulla oli yksinäistä tai ihmisiä liikaa liikkeellä. Ylipainoisena juostessani, joku saattaisi huomata, että olen lihava. Talvella tulisi kylmä, liukkaalla saattaisi liukastua, sateella kastua. Entä jos lirautan?

- Paskanna vaikka pöksyihisi, ihan sama, nyt liikettä kinttuihin, hiljensin sisälläni marisevaa velttoilijaa.

Verkkarit kahisten olen kirmannut kylätielle. Mitä siitä, että huohotan jo postilaatikon kohdalla. Eilen kädet liikkuivat jo sen verran, että sain heilautettua tervehdyksen naapurille, joka samaan aikaan ulkoilutti koiraansa. Puuskutin eteenpäin taustamusiikin siivittäessä askeleitani.

- Simply the best, better than all the rest, hyräilin itseeni tyytyväisenä naapurin ohittaessa minut vanhan koiransa kanssa verkkaisesti kävellen.

Mielikuvaharjoittelulla saa esimakua tulevasta

Liikunnan lisäksi olen opetellut kannustaman itseäni. Voimieni vähentyessä, pimeän pelottaessa, matkan masentaessa, läskin läsähdellessä, kaulaa kuumottaessa ja hien puskiessa paksuun tyttöön, nostan käteni ylös ja sanon ääneen: - Hyvä Tiipi!

Saan ihmeellisesti voimia kuullessani nimeni ja hymyillessä juoksukin on hauskempaa. Joskus riehaannun tuulettamaan oikein näyttävästi, hyppelen pakarat hyllyen ja huhuilen voittohuutoa. Harjoittelen maaliin saapumista.