Hurja yllätys puntarin lukemassa

Ihan pakko oli vielä keskellä yötä pistää sulle viestiä, että elämässä on toivoa! Myös sellaisissa asioissa, jotka joskus odotuttaa. Kuten esimerkiksi nyt tämä mun painoasia, että koko kesän olen kitkuttanut tiukasti ilman sokeria. Ei jäätelöä, suklaakastikkeita tai nompparelleja, ei pirtelöä tai softista. En ole sekoitellut makeaa jääkahvia ja vaniljasiirapin olen jättänyt tilaamatta, jos siinä on ollut valkoisia kiteitä ainesosana.

Mutta mitä sitten, kun mitään ei tapahdu, vaikka yritän!

Minua jo meinasi hermostuttaa mokoma, että en syö mitään hyvää ja silti tuloksia ei tapahdu. Aivan kuin paino olisi päätetty ylemmältä taholta pitää siinä, missä se oli kesän alussa. Ja vaikka kuinka mittasin itseni puntarilla ja ensin vähensin villatakin, sitten riisuin paidan, otin housut pois ja lopulta alusasun niin nakupellenäkin lukema jumitti samassa tutussa numerossa.

Kunnes tänään…

Kaksi kiloa painosta oli hävinnyt! Jokainen painoansa pudottava tietää, miltä se tuntuu, kun satagrammaakin on saanut karistettua kantamustaan, mutta tällä kertaa tämä mittarilukema merkitsi minulle ehkä eniten ikinä, sillä samalla tavoitin ja ylitin näkymättömän rajan. Painon pudotuksen alussa mulla oli ”maaginen raja”, että jos mä siihen pääsisin, niin… Ja nyt kuukauden päivät se on tuntunut ylivoimaiselta saavuttaa. Niin lähellä ja liian kaukana. Se, mitä olen yrittänyt hampaat irvessä jo pidemmän aikaan, toteutui yllättäen tänään. Kuinka hienoa on jatkaa tästä!

Kiitos kaikille kannustuksesta. Myös ystäville, jotka ovat alkaneet liikkumaan tai vaihtaneet ruokailutapojaan terveellisemmiksi. Tule sinäkin mukaan, joka suunnittelet hyviä asioita itselles.

Tässä on tavoiteeni: viisi kiloa vielä

Mulla on tavoitteena pudottaa painoa vielä ja saada vyötärö esille pehmeästä massasta. Kun tänään vedän vatsalihakset oikein tiukoille, pintakerroksessa ei ole havaittavissa minkäänlaista liikettä. Kestää tovi, ennen kuin lihakset saa näkymään.

Epätoivoisessa ”jumittamisvaiheessa” pidin kiinni terveellisestä elämäntavasta, sillä ajattelin, ettei se ainakaan pahenna asiaani. Henkisesti tuntui kuitenkin tosi raskaalle huomata, ettei mitään näkyvää tapahdu.

Minä aion jatkaa kohti kevyempää oloa ja sulatella keskivartalooni kätkeytynyttä rasvaa. Luin jostain, että kävely on yksi tehokkaimmista tavoista vaikuttaa asiaan.

Muistatko näitä: hyppynaru, twist ja hulahula-vanne?

Hankin heinäkuussa Stadiumin alennusmyynnistä kivoja juttuja, joita olen testaillut kotona. En olisi uskonut, että hyppynarulla hyppiminen voi olla niin haasteellista. Samaan aikaan pitäisi ponnistaa koko kroppa irti maasta ja heiluttaa käsiä niin, että naru menee jalkojen alta ja sitten se tehdään nopeasti uudestaan ja vielä useamman kerran.

Ostin lähikaupasta twistin. Muistatko lapsuudesta venyvän kuminauhan, joka viritetään esim kahden puun väliin niin, että siinä sitten pompitaan nilkkoja ja vyötäröitä. Vähän vaikeaa selittää, vielä hankalampaa hyppiä, mutta hirmu hauskaa.

Hulahula-vannetta olen myös pyöritellyt. Se valahtaa saman tien nilkkoihin, mutta luotan oppivani vanhan taidon. Ehkä laitan joku päivä videon sinua hauskuuttamaan.

Ei sen tarvitse olla kallista tai erikoista, tärkeintä on tehdä jotain. Pienikin liikahdus on iso askel pitkällä matkalla. Ja jos et nyt jaksa liikkua, ole rähmällään. Kyllä siinäkin kaloreita palaa ja ainakin olet oikealla tiellä.

Mulle painonpudottaminen on merkinnyt paljon parempaa oloa. Lapsuuden liikuntaleikit palauttivat mieleeni hauskuuden, jonka olen kadottanut. Aikoinaan sitä pomppi kaiket päivät ihan vain ilosta ja niin olen päättänyt liikkua tulevaisuudessakin.

Tänään sain uutta intoa jatkaa kuntoremonttia. Lähtiessäni illalla lenkille, kaikki oli kaunista ja kuvasin sinullekin reitin varrella havaitsemaani. Kuten esimerkiksi katuvalot, jotka syttyivät jo yhdeksän aikaan! (Kääk!!!!!)