Kuinka puhua teinille seksistä?
Teini katsoo uhmakkaasti ja sanoo tietävänsä jo kaiken. Rouva Jokinen
pohtii, pitäisikö tiedot tarkistaa.
Asiantuntija vinkkaa, odota oikeaa hetkeä
Niin ihana ja luonnollinen asia kuin seksuaalisuus ihmisen elämässä on,
äitinä koen haasteelliseksi esitelmöidä aiheesta jälkipolvelle. Olen seurannut
ohjetta, että asioista kannattaa kertoa sitä mukaan, kun lapsi kyselee.
Mitä tehdä, kun taaperolla on naama täynnä finnejä, ääni möreän miehekäs
tai muodot kuin venuksella eikä vieläkään tipahtele hämmentäviä
keskustelunavauksia?
Tahdotko nähdä nätin napani?
Rouva Jokinen muistelee oman aikansa seksivalistusta. Leppävaaran
ala-asteella opettaja sairastui äkillisesti tunnilla, jossa olisimme saaneet
vallankumouksellista tietoa. Hän jätti kullanmurut omien sattunaisten ja hyvin
hätäisesti tehtyjen huomioiden varaan. Kaikilla tuskin oli onnea esitellä
vuodevaatteista kyhätyn majan hämäryydessä napaansa.
Itse sain valistusta hetkeä ennen papin aamenta. Äitini kertoi, että
joskus seksi oli kivaa, toisinaan ei. Parikymppiselle näin syvällinen pohdinta
oli liikaa. Muistan kääntäneeni selkäni tarjotulle tilaisuudelle jutskailla
synnyttäjäni kanssa miehen ja naisen petipuuhista änkyttämällä, että koulussa aihetta oli jo käsitelty.
Tässä kohden rouva Jokinen lähettää
terkut äidille ja kiittää vähäsanaisuudesta.
Näin minä kerroin lapselleni seksistä!
Asiaan! Katselen iloisesti huoneessaan hääräilevää lastani. Kysyn, olisiko hänellä hetki aikaa, hän nyökkää ja istuudun, hän katselee huolissaan
kasvojani tiedustellen, onko jokin hätänä, eihän minulla, mutta vanhan
perinteen jatkajana ja asemani velvoittamana ja ettei se jäisi ihan viime minuutille
tai huomiotta, keskustelematta tai, no niin, haluan puhua sinulle seksistä. Teini huokaisee
katsellen hätääntyneenä ympärilleen. Olemme kahden. Nostan käteni ilmaan. Teen
vasemankäden peukalolla ja etusormella ympyrän, jonka sisään työntelen oikean käteni
etusormea.
- Näin, sanon huojentuneena, loput saat selvittää itse.
Ps. Rakkaat fb-kaverit olisi ihanaa, jos kirjoittaisitte kommentit näille sivuille heti tekstin jälkeen niin niitä olisi ihanaa ja helpompaa lukea
myöhemmin uudestaan. Ja silloin myös ne lukijat, jotka eivät ole mun fb-kavereita,
voisivat osallistua upeisiin keskusteluihin ja fiilistelyihin, joita seinälläni
on. Voitte kirjoittaa nimellä tai anonyyminä! Please?
Repesin ääneen! Itse sain änkyttävältä äidiltäni häitä edeltävänä iltana jotain ehkäisyvinkkejä ja koin ne kyllä tosi noloiksi silloin kakskymppisenä. Kavereidenhan kanssa seksistä oli puhuttu jo teinistä ja seurakunnassakin valistettu (ainakin välttämään) jo vuosia. Eli nyt ajattelen, ettei seksistä puhuminen ole vanhempien tehtävä ollenkaan. Eihän sitä halua edes ajatella, että vanhemmat on koskaan toisiinsa koskenutkaan 'sillai'. Koulussa puhutaan tekniset faktat (ehkäisyt ja muut), seurakunnassa moraaliset puolet ja kavereiden kanssa sitten vaan ihmetellään. Niin mä aattelen. Pienet lapset tietty kysyy, miten lapset tulee maailmaan ja siinä kohtaan se kertominen onkin ihan luontevaa... Eli toi sun selitys oli varmaan oikein riittävä. :)
VastaaPoistaKiitos, kiitos, kiitos Elina, että kirjoitit tänne!!!! Jihuu!!!!!!!
PoistaVeikkaan, että just se "puhuminen" on ahdistava osuus. Näkeehän muksut joka päivä meidän seksuaalikäyttäytymistä ja fiksuina vetävät omat johtopäätökset.
Itse olen iloinen, ettei äitini ääni kuulu seksuaalisuudessa. Kiva löytää ja ihmetellä tätä mielenkiintoista osa-aluetta ihan ominpäin.
Hauska idis toi ehkäisyvinkki häitä edeltävänä iltana!! Ton vois toteuttaa muksuille ihan vain siitä ilosta, että saisivat ihania muistoja :D
Samaa mieltä siitä, että perheen sisällä on hyvä olla sellaista kunnioitusta ja rajojen asettelua, että nuorella on aivan oma rauha kasvaa ja kypsyä ilman vanhempien sotkeutumista joka asiaan, ja toisaalta vanhemmilla rauha pitää seksielämänsä omanaan. Vaikka nykyteini joutuukin elämään seksiä ihan ällötykseen asti korostavassa maailmassa, olen kuitenkin kiitollinen samoista nykyajan tuulista, jotka ovat karistaneet turhat kainoilut pois ja opettanut tämän päivän nuoret pois niin tekopyhyydestä kuin tabuistakin. Jos jostakin on hyvä ihan joka kodissa kuitenkin puhua on seksuaalisuus lähinnä mediakasvatuksen osalta. Vaikka koulut ja seurakunnat ja nettikin on täynnä asiantuntevaa ja asiallista ja ilmeisen toimivaa valistusta niin silti, mediakasvatusta kuuluttaisin. Varsinkin jos oma nuori on erityisen kiinnostunut nimenomaan populäärikulttuurista ja viihteestä.
VastaaPoistaOmalla kohdallani 80-luvun valistus oli muuten ihan onnistunutta, jopa tunneasioista puhuminen. Nykyisin valistus aloitetaan aiemmin, jo ennen kuin asiat edes kauheasti kiinnostavat. Se on minusta hyvä niin. Ja muuten, aivan normitunnilla ilman paatosta, saarnaa tai muutakaan hypetystä 80-luvun yläasteella joltakin aivan tavalliselta ja lähestulkoon tylsältä väestöliiton tms tädiltä opin tärkeän ajatuksen itseni kunnioittamisesta ja siitä, että minä itse päätän mitä ja milloin. Se oli sellainen ahaa-hetki, jota ei siis tullut seurakunnan nuortenilloista, ei vanhempien tarjoamasta murrosikäkirjasta, ei kavereiden puheista vaan asialliselta ja värittömältä seksivalistajalta. Arvokasta työtä!
R
Kiitos kirjeestäsi R.
PoistaOlen pohtinut sanojasi jo muutaman päivän. Erityisen mielenkiintoinen tuo sinun omakohtainen kokemus yläasteelta. Miten mielettömän hieno ja arvokas oivallus ymmärtää jo nuorena oma arvonsa ja asemansa.
Ehkä siinä olisi ideaa muistuttaa myös meitä varttuneitakin, että olemme ainutlaatuisia ja arvokkaita. Ansaitsemme tulla kuulluiksi ja nähdyiksi niin päivänvalossa kuin vällyjen alla.
Ihania kevätpäiviä sinulle!
T. Tiipi
Mä olen jo ehtinyt pähkäillä, että kuinka tätäkin asiaa käsitellään kotona sitten kun sen aika koittaa ja ilahduin otsikon nähdessäni, että nytpä saan hyviä vinkkejä ja ohjeita toteutukseen.. Ja niinhän sainkin, sekä hyvät naurut :) Kiitos Tiipi, ei tarvitse enää pohtia.
VastaaPoista