Olet kaunis, hän sanoo
Hän on sanonut minua kauniiksi kaikki nämä vuodet. Mistä voin tietää, olenko kaunis vai kaunis kaunis ja onko kaunis oikeasti se, mitä hän toivoo minun olevan. Karttani on ikivanha. Ohjeet, jotka nuorena tepsivät eivät toimi keski-ikäisellä. Jos olisin juossut näin paljon lukiossa, lopetan lauseen, sillä en voi tietää, en juossut. Huomaan puhuvani itsekseni ja sen on loputtava. Ajattelen ryhmää, jonka kanssa jaoin terveellisemmän elämäni ensiaskeleita. - Juu, tosiaan. Teillä oli hieno porukka silloin, hän nyökyttää ja lukee ääneen Hesarista autoteiden yksityistämisestä ja kuinka aurinkopaneelien avulla sähkölaskun saa pienentymään. Keitän mutteripannulla kahvia ja lämmitän maidon. Mietin: J os juoksen, minulla on nälkä. Jos en syö ruokaa, hotkin suklaata ja juon kahvia. Jos en syö suklaata, ajattelen suklaata. Ajattelen aivan liian paljon kahvia ja suklaata. Käsitätkö? Ja sitten minua kalvaa tuo epäilys, ovatko vatsalihakset, rasvaprosentit ja hapenottokyky